Olin juuri saanut blogiini uuden pohjan valmiiksi, kun huomasin, että Mintz oli jättänyt minulle viestiä.
Tälläinen hienous sieltä sitten löytyi ja perusteluna oli : elämäntäytteine ploki, mist löytyy paljo miälenkiintossii juttui.
Tulin todella iloiseksi tuosta maininnasta. Jotenkin mielessäni saan lauseesta sen käsityksen, että joskus kirjoitan jopa ihan muitakin koskettavia asioita tai herättelen ajatuksia lukijassa. Ei mikään muu palaute voisikaan olla kirjoittajalle sen mieluisampaa.

                                                  

Nyt sitten minä saan kunnian jakaa tätä merkkiä eteenpäin viidelle blogille. Miettimään se pistää.

Paitsi että yhden jätin jo heti Minzille ja perusteluina kirjoitinkin sinne jo, että siinä on sellainen blogi jossa käy aivankuin kyläilemässä ja sieltä lähtee aina hyväntuulisena takaisin. Semmoinen kyläpaikka ansaitsee minusta kyllä maininnan.

Seuraavana mieleeni tulee Tarjuska. Hän on paljon kokenut ihminen ja siinä missä toiset olisivat täysin murtuneet ja jääneet säälimään itseään, on hän kääntänytkin kaiken voitokseen ja tavallaan voimavarakseen. Hänen innostunut jutustelunsa päivän tapahtumista on mukavaa luettavaa.

Tätä linjaa kun jatkan on Savisuti myös ansainnut tämän omalla elämänmyönteisellä blogillaan. Hän on myös ihminen, joka vaikeuksien tullen on sinnikkäästi pyrkinyt elämään luovaa taiteilijan elämää. Vaikeudet eivät ole vieneet tai voittaneet hänen luovuuttaan, vaan ehkä antaneet siihen oman elämän näköisen rosoisuudenkin. Silti hän on ihminen, jalat maassa, viikonloppulasten emona jaksaen näin käytännössä näyttää mitä lähimmäisen rakkaus tarkoittaakaan.

Catariina on myös ehdottomasti tämän ansainnut. Hänen bloginsa on täynnä elämää, lapsien kanssa ja lankojen ja messujen. Arvostan kovasti hänen avaraa sydäntään ja syliään jotka hän on avannut sitä tarvitseville. Näitä rakkaudella täytettyjä ihmisiä ei paljon enää nykymaailmassa kohtaa. Vaikka siltä näyttää, että Catariinoja saisi olla paljon, paljon enemmän. Hänen bloginsa on myös käsityöihmiselle ideoita antavaa katseltavaa ja luettavaa.

Tiitsa saa myös tämän maininnan. Hänen blogia lukiessaan ei voi olla innostumatta kokeilemaan, tai ainakin suunnittelemaan uusia ja ihania askartelu -ja käsityöohjeita. Tiitsalla on myös paljon kauniita kuvia luonnosta, jossa kangasvuokkokin on saanut aivan oman huomionsa. Eikä Rasseakaan voi unohtaa, lenkkikaveria joka ei taatusti haraa vastaan pientä retkelle lähtöä.

Vielä tahdon antaa tämän SeijaP:lle. Olkoonkin sitten minun laskutaidossani vikaa;) Nimittäin Seijan blogi on myös niitä takuuvarmoja paikkoja joissa poikkeilen koko perheen kuulumisia lukemassa ja käsitöitä ihastelemassa. Seijan blogi on myös sellainen kotoisen oloinen paikka, jossa näyttää olevan arvot kohdallaan ja keskinäinen rakkaus ja kunnioitus paikallaan, niin että lapsillakin on mukava ja turvallinen olo. Semmoisesta minä pidän ja aina kun sellaista näen saan hyvän mielen mukaani.

Edit:   Myös Talvisillan tarinoiden Annukka on muistanut minua tällä isolla e:llä.
          Laitan tätä jakoon vähän myöhemmin.

edit2. Mietin ilalla vielä tuota kenelle laittaisin tätä jakoon ja sitten muistin, että tämähän on alkuperäisohjeen mukaan laitettu viidelle. Nyt kuitenkin tuolla Annukan E-jutussa oli, että kymmenelle.
Eilen ilalla sitten Kultsin kanssa mietittiin niitä kymmentä blogia ja nyt olen tullut siihen tulokseen, että niistä riittää myös minunkin osalleni tunnustuksen jakoa. Eihän tuo Kultsi noissa blogeissa kuitenkaan yksinään käy, vaan teemme sen yhteistyönä.
Jos haluat katsoa ketä me ollaan merkattu, niin Kultsin blogissa on lista ja linkit kyseisiin blogeihin.
Kovin on koiramaisia, mutta aivan ihania :)